Käytännön vinkkejä
Espanjaan saapuessa voi ensimmäisenä ajatuksena olla lähteä rannalle nauttimaan auringosta ja päästä uimaan meressä. Uimarannalle mentäessä on kuitenkin muistettava tiettyjä asioita rantojen tiedotuksista ja vaaroista. Kun menet rannalle ensimmäisen kerran, muista nämä asiat:
- Ensimmäisinä päivinä ota aurinkoa maltillisesti ja käytä korkean suojakertoimen aurinkorasvaa. Näin vältyt pahimmalta palamiselta ja saat kauniimman rusketuksen.
- Suojaa lapset auringolta. Hatun tai huvin käyttö on suositeltavaa tietenkin kaikille auringonpistoksen välttämiseksi.
- Käytä rannalla sandaaleja tai muita jalkineita, sillä rantahiekka on polttavan kuumaa.
- Aurinko polttaa myös vedessä ollessa, jopa metrin syvyyteen asti.
- Muista nesteytys juomalla riittävästi. Liiallista veden juontia tulisi kuitenkin välttää, sillä keho tarvitsee myös suoloja selvitäkseen helteessä. Vaihtoehtoina on erilaisia mineraalijuomia, esimerkiksi Aquarius-hellejuoma. Vesi on kuitenkin suositeltavaa ostaa pullotettuna. Vältä jääkylmiä juomia.
- Tarkkaile uimarantojen lippujen värejä.
Uimarantojen lippujen merkitykset
Aurinkorannikolla, kuten myös monilla muilla rannoilla, on käytössä liputusjärjestelmä, joka kertoo uimisen turvallisuudesta. Lippujen värikoodeja on syytä noudattaa, sillä ne ovat siellä kaikkien rannalla olevien turvallisuuden vuoksi. Liput on värikoodattu seuraavalla tavalla:
- Vihreä lippu: Uiminen ja sukeltaminen on sallittu. Muista kuitenkin aina olla varovainen meressä uidessasi, ja pidä lapsia silmällä.
- Keltainen lippu: Meressä esiintyy jokin vaarantekijä, mutta uiminen on sallittu omalla vastuulla. Sukeltamista ei suositella. Vaarantekijä voi olla esimerkiksi voimakas merenkäynti tai vaaralliset virtaukset*.
- Punainen lippu: Meressä esiintyy jonkin niin vakava vaaratekijä, että uiminen on ehdottomasti kielletty. Uimaan menemällä vaarannat mahdollisesti oman henkesi lisäksi uimavartijoiden, tai muiden sivullisten auttajien hengen.
Joskus keltaisen lipun rinnalla saattaa liehua valkoinen lippu, jossa on kaksi meduusan kuvaa. Tällöin uimista on syytä välttää meduusavaaran takia.
*Rip-virtaus (eng. Rip-current, rip=repiä) on voimakas ja kapea rannasta poispäin työntävä virtaus. Rip-virtaus syntyy, kun aaltojen tuoma vesi pyrkii pakenemaan avomerelle. Virtausta on erittäin vaikea havaita rannalta käsin. Näitä virtauksia esiintyy myös matalassa rantavedessä, joten muista pitää lapsia silmällä. Ihmiset joutuvat usein tietämättään rip-virran vietäväksi ja yrittävät uida sitä vastaan. Mikäli joudut virtaukseen, älä ui sitä vastaan äläkä panikoi. Säästä voimiasi ja anna virran viedä sinua, kunnes se heikkenee. Virtauksen heikennettyä ui poikittain pois virtauksesta ja ui takaisin rantaan sivummalta.
Meduusat
Meduusat liikkuvat meren virtauksien mukaisesti ja niitä saattaa esiintyä myös matalissa vesissä. Suurin osa niistä on vaarattomia, mutta myös vaarallisia yksilöitä löytyy, esimerkiksi laji nimeltä irukandji. Jos uidessasi tunnet pientä kirvelyä ja polttelua, on mahdollista että meduusa on polttanut ihoasi. Tällaisen tilanteen sattuessa, toimi seuraavasti:
- Ui nopeasti rantaan, sillä meduusan myrkky saattaa vakavimmillaan olla halvaannuttavaa. Jos olet kaukana rannasta, huuda apua, jotta uimavahdit huomaavat sinut.
- Älä koske vammakohtaan, sillä se pahentaa myrkyn leviämistä. Meduusan lonkeron väkäset tarttuvat tiukemmin kosketuksen tai hankaamisen yhteydessä.
- Ensiapuna voit huuhdella aluetta merivedellä.
- Kaada viinietikkaa pyyhkeelle ja liota haavaa 15 – 30 minuuttia helpottaaksesi poltetta.
- Irrota lonkerot vasta kun myrkky on neutralisoitu. Käytä lonkeroiden irrottamiseen esimerkiksi luottokorttia. Älä irrota lonkeroita paljain käsin.
- Älä pahenna vammaa kaatamalla alkoholipitoista puhdistusainetta tai pullovettä siihen. Vesi vain pahentaa myrkyn leviämistä.
- Jotkut voivat olla allergisia meduusan myrkylle. Mikäli iho-oireet ovat laajoja ja kutinaa esiintyy muuallakin kuin kosketuksen saaneilla ihoalueilla, kannattaa käydä lääkärissä.
- On myös suositeltavaa hakeutua lääkäriin ja tarkistuttaa tilanteen vakavuus, mikäli itse annettava ensiapu ei auta ja oireet eivät helpota.
- Noudata ensiavun jälkeen lääkärin ohjeita. Kutinan helpotukseen voit käyttää kortisonia tai kivuliaaseen vammaan ihoa puuduttavaa voidetta.
Auringonpistos
Rannalla ja auringossa oleillessa on syytä olla tarkkana, sillä liiallinen suorassa auringossa olo voi altistaa auringonpistokselle. Auringonpistokselle altistuu oleskeltaessa paljain päin auringossa tai jos ei ole juonut tarpeeksi nestettä, eikä elimistön suolatasapaino ole kunnossa. Auringonpistoksen saaminen ei vaadi fyysistä rasitusta.
Helposti tunnistettavia oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja ärtyneisyys sekä pahimmissa tapauksissa tajuttomuus. Joskus pistokseen liittyy myös lihaskramppeja. Oireet tulee tunnistaa nopeasti ja hoito aloittaa heti.
Auringonpistoksen saanut henkilö tulee siirtää välittömästi varjoon ja viilentää häntä kaatamalla vettä hänen päälleen, kietoa viileä pyyhe pään ympärille tai viilentää päänaluetta muilla keinoin. Riittävä lepo ja nesteytys ovat tärkeitä auringonpistoksen hoidossa. Päänkohottaminen myös helpottaa oloa.
Auringonpistosta voi ennaltaehkäistä suojaamalla pään suoralta auringolta esimerkiksi lierihatulla ja juomalla tarpeeksi nesteitä. Runsaan hikoilun yhteydessä kannattaa juoda veden sijasta urheilujuomia. Hedelmät, vihannekset ja kevyet ateriat ovat suositeltavia.
Lämpöuupuminen
Lämpöuupumisella tarkoitetaan suolan menetyksestä ja kuivumisesta johtuvaa olotilaa, joka ilmenee uupumisena ja huonovointisuutena. Lämmin ja tyyni sää, suuri ilmankosteus sekä suora auringonpaiste lisäävät helteellä lämpötasapainon pettämisen vaaraa.
Lämpöuupumista voi ennaltaehkäistä samoilla keinoilla kuin auringonpistostakin. Ylipaino ja äsken sairastettu infektio lisäävät vakavan lämpösairauden riskiä. Vanhuksilla myös nesteenpoistolääkitys voi pahentaa tilannetta.
Voimakkaan hikoilun aiheuttama nestehukka korvataan vedellä. Pelkästään runsas vedenjuonti runsaan hikoilun yhteydessä voi aiheuttaa suolatasapainon häiriintymistä, jota voidaan hoitaa apteekista saatavalla Suero -nesteellä. Mikäli olo ei parane, on hakeuduttava hoitoon.
Palovammat
1. asteen vamma – iho punottaa ja on kosketusarka
2. asteen vamma – iholla näkyvissä kudosnesterakkuloita
3. asteen vamma – syviä kudosvaurioita
Palovamman ensiapu: vaurioaluetta viilennetään juoksevalla kylmällä vedellä vähintään 20 minuutin ajan.
Ensimmäisen asteen palovammat ja suppea-alaiset toisen asteen palovammat eivät vaadi lääkärin hoitoa. Ne suojataan lialta kuivalla ja puhtaalla sidoksella. Ainoastaan palovammoihin tarkoitetut sidokset, joissa mukana parantava voide, ovat suositeltavia.
Käsien ja kasvojen sekä laaja-alaiset toisen asteen ja kaikki kolmannen asteen palovammat kuuluvat ehdottomasti lääkärin hoitoon.