Aamupäivästä porhallettiin Malagaan.
Parkattiin auto sataman parkkihalliin ja lähdettiin kävelemään.
Tutustuimme osaan Malagaa, jossa ei ole tullut käytyä aiemmin.
Päivä on ollut tolkuttoman kuuma, joten olin iloinen kun huomasin kadun jota
varjosti puut ihanasti.
Löysimme Anglikaanisen hautausmaan. Eli ei katolisten hautausmaan.
Se oli kyltin mukaan 1800-luvulta. Kiinnostuneina menimme sisään ja siellä oli tosiaan pieni ja hieman hoitamaton vanha hautausmaa.
Haudat olivat pääasiassa brittien ja saksalaissyntyisten. Oli siellä yksi Suomalainenkin haudattuna. Kirjailija Aarne Viktor Haapakoski.
Opasteessa luki, että 1800-luvulla Malagan viranomaiset eivät antaneet haudata ei katolisia.
Ei katolisten ruumiit vietiin ilmeisesti rannalle ja jos oikein ymmärsin, niin aallot veivät ruumiit pois.
Eräs Englantilainen mies päätti että moinen toiminta saa riittää ja ilmeisesti vaati maata, jolle ei katoliset voitaisiin haudata.
Malagan viranomaiset luovuttivat hyödyttömän maapalan hautausmaata varten ja näin syntyi tämä hautausmaa.
Vanhoilla hautausmailla on kiinnostavaa se, että kivissä lukee hieman tarinaa siitä kuka haudassa lepää.
Esimerkiksi erään brittirouvan kivessä luki, että miehiä on ollut paljon, mutta ei sitä yhtä oikeaa. Hauskan persoonallista. Ehkä hieman surullistakin, että aviomiehiä oli paljon, mutta yksikään ei ollut ”se oikea”.
Hautausmaalla lepäsi saksalaisia merisotilaita, joiden laiva upposi. Myös eräs amerikkalainen sotamies New Orleansista oli sinne haudattuna. Hän menehtyi laivalla Malagan lähellä 1918.
Nykyaikana myös unohtaa sen miten pieneksi lapsikuolleisuus on jäänyt.
Hautausmaalla oli useita hautoja joissa pariskunnan kolme tai useampia lapsia oli kuollut peräkkäisinä vuosina.
Ennen vanhaan lapsia kuoli paljon.
Vaelsimme pitkin meren rantaa takaisin satamaa kohti.
Satamassa pysähdyimme terassille juomaan limpparia ja nautiskelimme varjosta.
Iltapäivästä käytiin vielä omassa satamassa syömässä ihanaa paellaa.
Ollut hyvä päivä!
